| |
Kotimaista naudanlihaa tarvitaan lisää – ryhdy
emolehmäkasvattajaksi!
|
|
| |
Emolehmätuotannolla on nyt Suomessa hyvät
edellytykset laajentua. Naudanlihaa tuotetaan maassamme vähemmän
kuin kulutetaan, ja toisaalta kuluttajien mieltymys kotimaiseen
lihaan on vahva. Tuotantomuodon luonnonmukaisuus miellyttää
kuluttajia, mutta myös EU:n tukipolitiikasta päättäviä.
Emolehmätuotannon investointeja tuetaan, ja erilaisia hankkeita
on perustettu auttamaan uusia tuottajia alkuun.
|
|
| |
Emolehmäkasvatus on itse uudistuvaa lihakarjan
kasvatusta. Emolehmät synnyttävät vasikan joka vuosi ja
imettävät sitä, kunnes vasikka on noin puolivuotias. Tämän
jälkeen vasikka vieroitetaan, ja se lähtee välitysvasikkana
kasvattamoon tai sen kasvatusta jatketaan tilalla. Sonnit
kasvatetaan teuraiksi, mutta osa hiehoista voidaan jättää
tilalle lisäämään omaa karjaa.
Peltoalaa tarvitaan noin hehtaari emoa kohden. Myös
luonnonlaitumia voidaan hyödyntää, mutta silloin tarvitaan usein
lisäruokintaa.
|
 |
|
| |
Emolehmätuotannossa käytetään puhdasrotuisia
eläimiä tai liharotujen risteytyksiä. Kannattaa investoida heti
aluksi riittävän suureen määrään hyviä, valmiiksi kantavia
eläimiä, koska näin mahdollistetaan hyvät kasvutulokset ja hyvä
taloudellinen tuotto ensimmäisestä vuodesta lähtien.
Emolehmät soveltuvat hyvin kylmäkasvatukseen. Jollei olemassa
olevia rakennuksia voi hyödyntää, edullinen makuukatos on hyvä
ratkaisu. Emolehmät tulevat toimeen vaatimattomissakin
olosuhteissa, kunhan niillä on kuiva makuualusta ja riittävä
suoja tuulta ja sadetta vastaan.
Emolehmätuotannolla on jossain määrin ollut harrastelun maine.
Emoja on usein pidetty muun karjan ohessa, ja karjat ovat olleet
pieniä. Emolehmätuotanto kuitenkin vaatii erikoistumista kuten
muutkin tuotantomuodot. Kun karja on riittävän suuri, eläinaines
laadukasta ja eläimiä ruokitaan ja hoidetaan tavoitteellisesti,
päästään hyvään taloudelliseen tulokseen. Tärkein on
emolehmätuotannossakin karjankasvattajan asenne: tuottajan tulee
olla innostunut eläimistään ja kiinnostunut karjan hoidosta ja
käsittelystä. Palkaksi saa hyvän tuoton lisäksi päivittäisen
ilon seurata emojen ja vasikoiden hyvin luonnonmukaista elämää.
Kerromme mielellämme lisää emolehmätuotannosta. Ota yhteyttä!
|
|
| |
Karho-ojan emolehmät ulkokasvatuksessa
|
|
| |
Otimme ensimmäiset emolehmät joulukuussa 2001.
Valitsimme tuotantomalliksi puhdasrotujalostuksen, koska
onnistuimme hankkimaan emolehmätarkkailussa olleen nupon
charolais-karjan. Charolais-rotuun päädyimme, koska rotu näytti
pärjäävän monissa seikoissa hyvin muille roduille. Charolaiset
poikivat helposti ja hoitavat vasikkansa hyvin, ja rodulla
päästään parhaaseen mahdolliseen päiväkasvuun. Charolaiset ovat
luonteeltaan rauhallisia, ja päivittäinen liikkuminen eläinten
seassa saa ne suhtautumaan hoitajiinsa luontevasti.
|
|
| |
|
Emomme poikivat vuosittain ja imettävät
vasikan puolivuotiaaksi. Vieroitetut vasikat kasvatamme
itse. Parhaimmat eläimet myymme siitoseläimiksi tai käytämme
oman karjamme lisäämiseen, ja osa lähtee teuraiksi. Kuulumme
Atrian Laatulihaketjuun ja noudatamme sen tarkkoja eläinten
terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä vaatimuksia.
Olemme itse keskittyneet karjan hoitoon ja
jalostustoimintaan, ja siksi monet tilamme työt on
ulkoistettu. Peltotyöt, rehun teko ja lannan levitys
teetetään paikallisilla urakoitsijoilla. Oman tuotannon
lisäksi ostetaan rehua ja kuivikkeita. Näin koneinvestoinnit
on saatu pysymään kohtuullisina. |
 |
|
|
| |
Emolehmämme ovat sisäruokintakauden vuonna 2003 valmistuneessa
kolmiseinäisessä makuukatoksessa, jonka edustalla on
betonipohjainen, osiin jaettu jaloittelutarha. Tarhan toisessa
reunassa oleva ruokintapöytä täytetään ja puhdistetaan
traktorilla, ja väkirehu jaetaan käsin. Lämmitetyissä
juoma-astioissa vesi ei jäädy kovillakaan pakkasilla.
Kuivikkeena käytämme olkea ja turvetta. Kuivike levitetään
makuukatokseen paalisilppurilla.
Kesät emomme vasikoineen laiduntavat navetan yhteydessä olevilla
laitumilla. Kasvatettavat sonnit ovat tarhassa ympäri vuoden.
Siitossonnit päästetään laitumille astutuskauden alkaessa
touko-kesäkuussa.
|
|